Novita Syksy 2009, mallinumero 73, koko 134cm. Novita Rose Mohair (väri 162), 125g. Puikot 6mm silmukoiden luomisessa, muuten 5mm.

Neuloin tätä parempana pyhäneuleena enkä kuljetellut pitkin harrastuksien odotustiloja. Viimeistely on tehty myöhään lauantaina (yöllä), jotta esikko löytäisi odottamansa neuleen Ystävänpäivän aamuna sänkynsä viereltä.

Tyttö oli neuleen saatuaan onnellinen. Minä olin myös. Neule on juuri esikon värinen ja koko on enemmän kuin sopiva.  Olin myös saanut ruokottua eräänlaisen vetelyyden itsestäni.

Tosiasiassa se kurja (vetelyys) nostaa taas rumaa päätään kun pitäisi kuopuksellekin vastaava tunika tehdä. Enkä oikeastaan keksi muuta ikävää tämän neulomisessa, kuin metalliset painavat 5mm puikot. Ne vaan eivät tunnu hyvältä. Kun kohdalle osuu puiset vastaavat, investoin niihin. Kaiken ei tarvitse olla kärsimystä.

Kärsimyksestä puheenollen, sellainenkin episodi tähän päivään mahtui. En tarkoita hiihtolenkkiä lasten kanssa. Enkä hienoa Arjen Enkeli-tilaisuutta kirkolla, jossa lapsikuorot esiintyivät  "Kun on toisessa kädessä Jumala ja toisessa olet sinä..."  Ja esikko halusi pukea uuden neuleensa tuohon tilaisuuteen mustien leggareiden kanssa. Hän oli ihastuttava jopa sillä hetkellä, kun kertoi papille että ehtoollisella pappi jakaa leipää ja viinaa.

Tuo kärsimys, tai oikeastaan suuri ärtymys johtui siitä että naapurin teinibileiden (kuokka?)vieraat viime yönä keksivät kusaista postilaatikkoomme. Hei, eiks ookkin nerokasta ja älyttömän rohkeaa? No ei siinä, naapuri kyllä irroitti, siivosi ja pesi kotonaan postilaatikkomme  arvatenkin yhtä ärtyneenä (kuokka?)vieraidensa toimintaan kuin mekin. Että kaikenlaista, ja juuri Ystävänpäivänä.

 

Kaikesta huolimatta, tai ehkä siitä syystä, oikein mukavaa Ystävänpäivän iltaa jokaiselle.