Kiitos oikein runsain mitoin kommenteista joissa neuvottiin käyttämään pyöröpuikkoja. Niin sitten esikon ollessa kerhossa... laitoin kuopuksen fillarin istuimeen ja kypärät kallellaan sujahdimme kuin tornadot konsanaan tämän pikku kylän läpi. Pyöröpuikkoja noutamaan. Onneksi löytyi, kuutoset 80cm. Alkoi meinaan sellainen suhina neuloessa että! Ei karkaa silmukat, ei paina puikot, silmukat kulkevat niin jouhevasti ettei uskoisi. Tässä istuskelee nallukka vuf vufin alku harteillaan kuin morsiushuntu konsanaan. Ekaa kerällistä vielä jäljellä joten kookas tästä tulee.


Minähän EN liittynyt painonvartijoihin enkä Langattomaan Lokakuuhun. Osanottoni heille jotka ovat mukana; seuraavaksi kierretään sanoakseni puikkoa haavassa! Tuskanhiki kuin miljoonakertainen silmukkapako?
Armas mieheni tarjoili minulle (ja seurueelle) jotain ennenkuulumattoman ihanaa viikonlopun metsäretkellä. Fantastista pannukahvia nuotiopannulla keitettynä. Mutta koska ilma oli viileä, kaipaili tuo pannunkäyttäjä kynsikkäitä. "Suutarin lapsella ei ole...." !!! Tottahan toki haluan tehdä kynsikkäät. Sitä varten tarvitaan - lankaa. Ei, mieleen ei tullut mitään sopivaa omista varastoistani, tietenkään. Samalla kun tarvitsin pyöröt, sain tutkailtua ja täydennettyä varastoani seuraavilla ihanuuksilla:

Mitä, kuka siellä kehtaa kommentoida hävyttömiä! Tietenkin yksiin kynsikkäisiin tarvitaan kolme jättikerää lankaa. Moisista kommenteista sisuuntuneena kierretään puikkoa hieman lisää:

Kirjakaupan alennusmyynnistä Sukkasillaan. Langat virolaista villaa, ah niin lampaan tuoksuista, kiitokset Kirstille!