Eikös olekin surullinen näky tämä pupu? Se asuu avoimessa päiväkodissa. Jollen väärin muista, joku oli hylännyt sen muovipussissa päiväkodin ovelle vuonna 2003. En tiedä nykyajan lapsista, omistani toki jotain, mutta miten pupuparalta on silmä kiskottu irti? Liian iso puserokin päällä.
Pupu avoimesta matkaan vaan, korjataan ja tuunataan hieman. Sitten on taas mukavampi lasten kanssa leikkiä.
Lapsethan eivät pienenä välitä onko kaverilla kaksi silmää vai neljä korvaa, kunhan pää on jotenkin kohdallaan. Mutta äidin on surullista katsoa leikkiä silmäpuolen jänön kanssa.
Aikoina ammoisina ostin Sinooperista pussillisen turvasilmiä. Niitä ei saanut yksittäin ostaa vaan ainoa pakkauskoko oli "säästöpussi". Kuka tarvitsee säästöpussin turvasilmiä? Noniin, minä ostin ja onhan noita kulunut aina silloin tällöin. Usein joutuu silmälääkäriä leikkiessään vaihtamaan molemmat silmät, ettei ihan vallan eripareja olisi näkimet kauniin luontokappaleen päässä. Samasta pussista kaivetaan pupulle uudet näkimet, kunhan entinen ainoa on nyppäisty pihdeillä otsa-avanteen kautta pois. Mies meillä hoitaa nämä silmien kiskomiset nahkamiehensä voimin. ( = Leatherman , suom. huom.)
Maailmassa pitäisi olla jokin universaali reiluus-sääntö. Minä laitoin pupun pesukoneeseen, arvelin sen ehkä olevan pienten taudinaiheuttajien viljelykaappi ja kaipaavan siksi kunnon pesua. Pesukoneeseen meni myös valkoinen ohut olohuoneen verho, johon kuopus huiskaisi lastenkutsuilla.. nakista ketsuppia. Enpä huomannut että pupun silmäkuopasta yrittäisi mokoma verho ujuttautua pupun sisään lisätäytteeksi, sillä verhossa oli pesun jälkeen lukuisia langankiskomia. Ja ainoa karkea kohta oli juuri tuo silmäkuoppa. Ei ole reilua että avoimen pupuparkaa auttaessaan tuhoaa oman verhonsa.