Mallin suunnittelija on Marilyn Leavitt-Imblum, vaikuttaa "Told in a garden"-nimen alla.
Kankaana on Silweaverin 32' lugana värissä Enchantment. Tunteja ompelemiseen käytin 86. Kustannukset: mallin sain vaihtamalla, mutta muuten hinta vaihtelee huutonetin seitsemästä eurosta käsityöliikeiden 14 euroon. Kangas maksoi reilut 40 euroa. DMC:n perusmuliinilangat löytyivät omasta takaa joten niille en hintaa laske. Violetit-, kultalangat ja helmet maksoivat vajaat 30euroa, tosin niitä jäi seuraaviinkin projekteihin. Tauluun tulee samanlaiset kultaiset kehykset kuin sivupalkissa näkyvässä "Earth Angel"-työssä ja lasi, muistaakseni kehystyksen hinta pyöri jossain 50 euron nurkilla.
Täytyy vielä hommata ohutta vanulevyä kehystystä varten, työn alle on varmaan hyvä asettaa sellainen jotta helmet "uppoavat" hieman eivätkä hajoa lasin painaessa. Tähän kehystykseen ei tule paspista joka antaisi korkeutta helmiä varten.






Ja fiilikset? Tyhjä olo. Nyt se on siinä. Kuin olisi vanha ystävä poissa, sellainen jonka pariin voi aina palata miettimättä sen kummemmin.

Kangas olisi saanut olla tummempi, mallissa on viehättänyt tietynlainen synkkyys ja uhka josta enkeli nousee valoa kohden, näin vaalealla kankaalla tuo ajatus ei minulla toiminut. Värit ovat muuten mallissa nerokkaat ja kauniit, isotöinen tämä on, mutta muuten ei mitään kikkailuja. Ainoat 3/4 pistot löytyvät käsistä. Isoja alueita samalla värillä on paljon mekossa ja viitassa, niiden tekeminen turrutti jonkin verran.
Mietin paljon kappaletta "Maan korvessa kulkevi". Useinhan näkee sen klassisen teoksen jossa kaksi lasta kulkee huteralla sillalla ja enkeli auttaa lapsia eteenpäin kohti kotia, äidin ja isän luo. Kappaletta on pidetty lasten virtenä, ja sellaisena se toimiikin. Mutta ajatettelin vielä laajemmin, ihmisen matkaa elämänsä läpi, tarvitaan suojelusenkeliä kivisten osuuksien selvittämiseen, matka jatkuu kohden taivaallista kotia.

Hetki huilausta ja sitten, alkaisi miettiä mitä käsitöitä tekisi omille lapsilleen tai peräti itselleen. Tilkkupeitto? Pari mallia muutenkin on jo plakkarissa. Alkoi jo naurattaa ajatus että tämä on nykyisin Lahjoitusblogi, kaikki viimeaikaiset työt ovat menneet lahjaksi! Ja yhdestäkään en olisi halunnut luopua, heh.