Miksi lapsuuden kesät olivat aina niin kauniita, aurinko paistoi aina? Miksi mummolan omppupuusta saa parhaat omenat? Ja niistä omenoista syntyy paras omppupiirakka. Lapset tuijottavat haltioissaan miten piirakka kypsyy uunissa - missä on nyt se tavanomainen sisarusten nahina ja kähinä? Uuninluukulla vallitsee  harras tunnelma ja hiljaisuus. "Antaakohan äiti jäätelöä lämpimän piirakan päälle?" miettii kaksi pellavapäätä.
Äiti ei mieti jäätelöä vaan aprikoi voisinko paistaa samaa piirakkaa aina yhä uudelleen ja uudelleen. Saisin lumottua lapset paikoilleen, olisi hulppeaa aikaa ompeluksille. Vai olisiko ratkaisu kuitenkin se perinteinen, joka kerta on tehtävä uusi piirakka.
Alkaako perheemme paisua kuin pullataikina jos joka päivä syömme omppupiirakkaa&jäätelöä?  Tarkoittaako sana "kotiäiti" sen jälkeen sitä, että äiti on aina kotona, koska ei mahdu ovesta ulos? Mitä tapahtuu jollei äiti mahdu ovesta? Mutta mitä tapahtuu jollei isäkään mahdu ovesta, hänhän ei pääse töihin! Pian loppuisivat eurot ostaa kanelia ja sokeria, muusta puhumattakaan.  Mutta ympyriäiset pallolapset voisi pyörittää suihkuun ja nukkumaan - helpottaisi hieman, nyt he sinkoilevat kuin elohopea pitkin alakertaa. Ihanaa elinvoimaa ja nuoruuden touhukkuutta. Piirakan päälle sai tänään jäätelöä.