Huomenna juhlistamme kuopukkeemme 3-v synttäreitä, kuinka aika rientääkään, vastahan hän oli masussa nimimerkillä "Pikkukakkonen"... Juurihan kerroimme isälleni "suuren salaisuuden", meille olisi tulossa toinen vauva. Isä lupasi pitää salaisuuden, ja pitkin, siihen saakka kunnes ehti sisään ja äidille kertomaan. Herttaisia nuo isovanhemmat.

Täällä blogissa ei ole hetkeen ollut esillä valmiita töitä. Osin siksi ettei inspiraatiotöitä pääse syntymään, kaikki neulonta-, ristipisto- ja ompelutarvikkeet ovat ihan toisessa osoitteessa kuin minä.

Oranssikirjavat sukat ovat edelleen vaiheessa. Ruskeakirjava revontulihuivi on kuutta kerrosta vaille valmis. Lapsille tarvitsisi lapasia ja niitä olisi hauska tehdä. Muitakin ideoita olisi.

En ole viikkoon uskaltanut neuloa. Ei, ei mies ole heittäytynyt pahaksi. Olkapää on paha. Jo vuoden vaivannut vasen olkapää-hauis on kipeä eikä apua tunnu löytyvän mistään. Viime viikolla kävin ortopedillä joka vain pyöritteli silmiään sen jälkeen kun oli rusikoinut olkapääni jatkuvaan särkytilaan. Vastaanotolta päästyäni istuin autoon ja itkin kaiken turhautumisen ja katkeruuden ilmoille. Sain taas ne kuuluisat, vähemmän kauniit tomaattisilmät. Ja oli sentään ystävänpäivä ilta!
Noniin, nyt sitten ollaan noin kahden kuukauden magneettikuvausjonossa. Kokeilen nyt ensialkuun pitää käsitöissä paussia; kestäköön se sitten päiviä tai useampia päiviä ja kuulostelen onko mitään muuta vaikutusta kuin että nuppi alkaa tutista ilman jokailtaista omaa käsityöterapiaa..