ja minä hurahdan aina yhtä totaalisesti villalankoihin. Tiedättehän, syksyyn kuuluu tummat viileät illat, kynttilänvalo, kuuma juotava ja villaiset lapaset&sukat. Syksyinen fiilis rinnassa sykkien kaivoin esille lanka-aarteeni, oikeastaan siksi että saisin villalangasta ommeltua Annen Legsille nassun.

Tuleeko Legsillä olla kasvot, jonkinlainen nassu? Onko se sittenkään pupu vaiko kuitenkin hiiri? Kummallinen se ainakin on. Jossain mollamaijakirjassa oli ohje ettei nukeille tms kannata kasvoja automaattisesti tehdä. Lapsen mielikuvitus saa työstää kuhunkin leikkiin sopivat kasvot itse. Arvelin ettei saaja välttämättä ymmärrä korkealentoisia mietteitäni kasvotonta Legsiä sormissaan pyörittäessään. Samalla olikin hyvä tilaisuus pitää pieni inventaario.


lankanäyttely, olkaa hyvä. Eihän niitä nyt niin paljoa ole. Ne ovat vain monilla eri kerillä. Miehen mielestä niitä on paljon, valtavasti ja joka paikka täynnä. Hän aina uhkailee hankkivansa pihalle merikuljetuskontin, jonne saisin siirtää kaikki askartelu&ompelu&käsityö&vastaavat systeemini. Oikeastaan odotan milloin jokin huolintaliike tuo kontin pihaan, siellä olisi kiva viettää iltaisin aikaa miehen taistellessa lapsia nukkumaan....

Yritän kyllä aina saada lankoja, varsinkin harmaita, vähemmäksi. (Tuollaisen määrän olen lahjoittanut Vaaka ry:n hyväntekeväisyyteen.) Mutta käsityöihminen kyllä ymmärtää millaisessa pakkoraossa olen; jos päätän neuloa harmaista sukkia, tarvitsen niihin tietenkin piristeeksi joitain kivoja värejä jotka on ehdottomasti ostettava... Lopputulemana kokonaislankamäärä ei sitten vähentynyt vaan lisääntyi. Mies ei millään pysty ymmärtämään tätä. Olen siis joutunut piilottelemaan lankoja vaatekaappeihin  ja salaisiin lokeroihin. Puuvillalangat olen hajasijoittanut mummolaan, en kyllä edes tykkää niiden neulomisesta.
Ja osin koko lankamäärä ei ole omaa syytäni. Jos vien viattoman talousjätepussin taloyhtiön roskikseen ja sieltä kurkkaa vastaan avonainen pussi joka täynnä lankakeriä, kesken jääneitä neuleita jne, MITÄ VOIN TEHDÄ?? Muuta kuin tuoda ne hylätyt raasut hellään huomaani muiden lankojen joukkoon. Vielä en ole uskaltanut kysyä reippaanpuoleiselta naapurilta haluaako hän vihastuksissaan viskaamansa tavarat takaisin, vai antaisiko ohjeet myös jotta saisin villapaidat tehtyä loppuun.

Kuvassa näkyy taustalla myös SE Joulutonttu. Joulutontun vieressä on huovutusvillaa. Ruskea haisee ihan lampaalle ja vahvasti. Laitan sen miehen tyynylle, tuohon, noin.

Vauvapeitto sai taustakankaakseen sinistä fleeceä, ajattelin niin. Ommellut en ole vielä. Ehkei vanua väliin tarvitakaan?