Uniukko! Minkälainen kompura oletkaan. Niin monet monituiset kerrat on tapahtunut päiväuniaikaan seuraavaa.
Pötköttelen lasten kanssa sängyllä, lämpimästi päiväpeiton alla. Masut täynnä ruokaa ja posket vielä punoittaen aamupäivän ulkoilusta. Minun on tarkoitus sipsuttaa omiin hommiini heti kun lapset nukahtavat. Uniukko hiipii hiljaa sinisillä tossuillaan, sirottaa varovasti unihiekkaa lasten silmiin ja lähtiessään pois.... kompuroi niin että koko unihiekkasäkki leviää kasvoilleni. Olen keskellä unihiekkamyrskyä! Kiitos. Äiti vajoaa raukeana uneen samantien, lapset supisevat vielä hetken ennenkuin äidin tuhina johdattaa heidätkin Höyhensaarille.
Tuo päikkäriaika on sitä tärkeää "omaa aikaa" jolloin käsityöt etenevät, iltayön myöhäisten tuntien lisäksi. Ja nyt kun aloitimme marraskuun, tietoisuus joulusta ja tekemättömistä lahjoista näyttäytyy entistä selkeämmin. Mutta kun on niin ihanaa tuhista lasten kainalossa, yksi kiinniliimautunut lämmin pötkylä kummallakin puolella, etten tohdi olla kompuroivalle Uniukolle kovin näreissäni. Onhan hän jo vanhakin.

Lapsen Unisukat ovat valmiit. Dropsin alpakkaa kaksinkerroin, puikoilla 2.5mm. Lankaa meni paljon. Tiimalasikantapää onnistui toisella yrittämällä, ongelmakohta on tuo jossa aloitetaan neulomaan jälleen kaikilla puikoilla sileää. Ylimääräisestä langankierrosta huolimatta tahtoi jäädä reikä repsottava (= iso silmukka tms). Mutta sukka sopii nelivuotiaan jalkaan todella mainiosti.


Viikonlopun antia pulkkamäen lisäksi on myös -vihdoinkin-  ne ikuisuuden puikoilla lojuneet "lapsen  lapaset".  Muistattehan, lime & tummanvihreä & oranssi-kombinaation?  Niistä meinasi ensin tulla lapaset jonkun muun lapselle, mutta esikko kasvatti kättään senverran että tuumasi olevan hyvät. Ja porkkanankuvaa mukaan hieman selittämään värejä.


Alkavalla viikolla pitäisi tutustua ihmeelliseen kirjovaan Leluun tarkemmin. Isänpäivä ihan pian, nääs nääs.
Ristipistoissa ei tapahdu mitään KOSKA jo huhtikuussa 2006 tilaamani käsinvärjätty pellavakangas ei ole saapunut vieläkään! Se tulisi Angel of the Morning-työhön, josta puhuin jo aikaisemminkin.
Puikoilla on jälleen/edelleen ruskea fifi Kid Mohairista (numero kaksi tätä laatua) ja yksi kynsikkään alku. Puikoille on tulossa muutama salaisuus-projekti, niistä lopulliset Grande Finale-reportaasit joulun jälkeen.

Mutta nyt vielä ahkeroimaan, kauniita unia - pulleiden silmukoiden kuvia.